Blogi labraharjoituksille

-
Tämä on ryhmämme blogi labraharjoituksia varten  👀
Meliina Hietanen
Joona Myllyveräjä
Yrjö Saastamoinen
Mette Skyttä 


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ilmanvaihtokoneen lämmitysprosessin laskuharjoitus (labraharjoitus 2)

-
Kuva
Laskuharjouitus liittyen ilmanvaihtokoneen lämmitysprosessiin. Tarvittavat tiedot löydätte talotekniikan iv-laboratorion alakerran ilmanvaihtokoneen prosessikaaviosta. - 200 l/s - tuloilman lämpötilaero (8-6,3 °C) 1,7 °C  - Jälkilämmityspatteri (kaukolämpö) lämmittää huoneeseen menevän ilma on 18,4 °C - Poistoilman lämpötila 22,3 °C - Jälkilämmityspatterin jälkeen 16,8 °C - ulkolämpötila 6,4 °C ja kosteusprosentti 98 % - Nestekiertoinen lämmöntalteenotto 8,0 °C --> lämmittää ulkoilmaa vain 2 °C, (hyötysuhteen pitäisi olla parempi) asetuksissa säädetty 20 °C - Lämpötilasuhde 10 % --> pitäisi olla 55 % järjestelmässä on joku vikana 1. LTO-prosessi kuvattuna Mollier-diagrammilla: Mollier-diagrammissa on merkitty ulkoilman ominaisuudet numerolla 1, poistoilman ominaisuudet numerolla 2 ja tuloilman olosuhteet LTO:n jälkeen numerolla 3. 2. Lämmöntalteenoton lämmitystehon Q (kW) laskeminen kahdella eri tavalla; a)    Tuloilmapuoli V ...
Lue lisää

Ilmanvaihtokanaviston tiiveys (labraharjoitus 6)

-
Kuva
Ilmanvaihtokanavan tiiviys on tärkeää. Vuodot aiheuttavat äänihaittoja, ylimääräistä energiankulutusta, hygieniaongelmia ja haju- ja epäpuhtaushaittoja. Kanaviston tiiviys mitataan standardin mukaisesti käyttäen tilavuusvirtamittaria, johon on liitetty mittalaitta ja taajuusmuuttajalla varustettu puhallin.  Labrah arjoituksessa 6 piti määrittää ilmanvaihto-labraan simuloidun omakotitalon ilmanvaihtokanaviston tiiveys. Harjoitusta varten tarvitsimme: Ilmatäytteisiä kumipalloja kanavahaarojen ja reikien tiivistystä varten (kuva 1). Kanavanpätkiä ja ilmastointiteippiä kanaviston rakentamista varten (kuvat 2 & 3). Taajuusmuuttajalla varustetun kanavapuhaltimen (kuva 4). Paine-eromittarin (kuva 5). Tilavuusvirtausmittarin eli mittaustorven (kuva 6). Aloitimme harjoituksen mittaamalla kanaviston pituudet ja niiden pinta-alat. Näin saimme selville kanaviston kokonaispinta-alan, joka oli 4,97 neliömetriä. Seuraavaksi rakensimme ja tiivistimme harjoituksen kanaviston.  ...
Lue lisää

Erilaiset lämmöntalteenotto ratkaisut (labraharjoitus 3)

-
Kuva
Erilaisia lämmöntalteenotto ratkaisuja Lämmön siirtymistä voi tapahtua johtu misen, säteilyn ja konvektion avulla . Ilmanvaihdon lämmöntalteenottoratkaisuissa käytetään hyväksi konvektio- ja johtumisperiaatteilla toimivia lämmönsiirtimiä. Johtumisessa lämpö siirtyy kiinteässä väliaineessa lämpimästä viileämpään päin. Lämmön siirtymistä nestemäisessä tai kaasumaisessa väliaineessa lämpötilaerojen aiheuttamien virtauksien mukana kutsutaan konvektioksi . Säteilyssä kiinteään aineeseen osuva sähkömagneettinen säteily muuttuu lämmöksi. Nestekiertoinen lämmöntalteenotto Nestekiertoisessa lämmöntalteenotossa lämpöä siirtyy poistoilmasta tuloilmaan. Lämmönvälittäjänä toimii jäätymätön neste (yleensä vesi, johon on lisätty jäätymisestoainetta, esim. glykolia, etyleeniä tai etanolia, tyypillinen pitoisuus n. 30%), joka kiertää kahden patterin väliä. Näistä toinen varastoi ja toinen luovuttaa lämpöä. Patterit valmistetaan yleensä kupariputkista ja alumiinilamelleista. Kupariputkiston y...
Lue lisää