Ilmanvaihto ja äänitekniikka (labraharjoitus 7)

Melu on epämiellyttäväksi tai häiritseväksi koettua ääntä. Melu on terveydelle haitallista, se aiheuttaa hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä ja heikentää keskittymiskykyä. Pitkäaikaisesti melu aiheuttaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Melun kovuutta määritellään logaritmisella desibeliasteikolla ja jo kolmen desibelin (dB) lisäys kaksinkertaistaa äänenpainee. Korva kuitenkin kuulee äänen voimakkuuden kaksinkertaistuvan, kun äänentaso lisääntyy kymmenellä desibelillä. Alle 80 dB äänitasot ovat kuulolle vaarattomia. 

Labraharjoituksessa 7 tutustuttiin melumittaukseen ja mittauslaitteistoon. Pohdimme harjoituksessa äänenvaimentimen vaikutusta ilmanvaihtolaitteiston aiheuttamaan meluun ja puhaltimien ja päätelaitteiden aiheuttamaa ääntä tai melua. Aloitettiin labraharjoitus Norsonic Sound Analyse- mittarin kalibroinnilla. Melumittauksissa tulee käyttää tarkkuudeltaan ja toiminnoiltaan luotettavaa mittauslaitteistoa joka täyttää IEC 61672-1:2002 tai tätä vastaavat standardit. Näin saatuja tuloksi voi sellaisenaan verrata sosiaali- ja ja terveysministeriön asetuksiin asunnon ja oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista ja ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. 

Kuva 1. Norsonic Sound Analyzer- mittari

Melumittauksissa on tärkeää tietää melunlähde. Mittasimme harjoituksessa ilmanvaihdon äänenvaimentimen vaikutusta ilmanvaihtolaitteiston aiheuttamaan meluun. Mittari sijoitettiin mahdollisimman keskelle huonetta ja noin 1,5 m korkeudelle lattiasta. Teimme kolme mittausta. Ensin mittasimme taustamelun, sitten ilmastoinnin aiheuttaman melun ilman äänenvaimennista ja kolmantena ilmastoinnin aiheuttaman äänen vaimentimen kanssa. Taustamelu oli kovaa, joten emme saaneet selkeää eroa ilmastoinnin aiheuttaman ja taustamelun välillä. Mittaus 2 eli ilmanvaihdon aiheuttaman melun mittaus on kuitenkin hieman korkeampi kuin vain taustamelun mittaus tai mittaus äänenvaimentimen kanssa. Alla kaaviokuva mittauksista ja kuva äänenvaimentimesta.

Kuva 2. Mittaustulokset

Kuva 3. Labraharjoituksen äänenvaimennin

Kuva 4. Toimenpiderajat päiväsaikaan

Harjoituksessa ilmeni ilmastoinnin aiheuttamaa melua, tarkemmin taustamelua. Hiljaisuudessa ilmastoinnin ääni oli kovaa ja häiritsevää. Mittausten äänitasot olivat yhtenevät ja erot mittausten välillä olivat keskenään pieniä, joten tulos on luotettava. Päiväkodeissa ja kouluissa vaihtelee keskimäärin 70-80 dB välillä, ja hetkellisesti melu voi nousta jopa 90 dB. Asumisterveysasetuksen ja asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan ääntä on liikaa. Päiväsaikaan, klo 7-22, opetustilojen toimenpideraja 35 dB, joka on tarkoitettu sovellettavaksi tiloissa, joissa yleisön edellytetään saavan puheesta selvän ilman äänenvahvistuslaitteiden käyttöä. Kokoontumistilojen ja opetushuoneistojen keskiäänentasojen toimenpideraajat on tarkoitettu sovellettaviksi silloin, kun yleisö oleskelee huoneessa. Työhuoneiden toimenpideraja 40 dB.

Mittauksessa esiintyi maksimissaan 80 dB joka ylittää työhuoneen ja opiskeutilan toimenpiderajan selkeästi. Vaikka ilmastointi ei aiheuta suoraa terveyshaittaa, on melu kuitenkin opetusta häiritsevää. ja esimerkiksi opettajan ääni voi olla koetuksella ja melu kasvaa helposti häiritsevän kovaksi. Tilanne on kuitenkin tyypillinen luokkahuoneessa, jossa on koneellinen ilmanvaihto.

Lähteet

• Asumisterveysasetuksen soveltamisohje 8/2016. Osa II, Asumisterveysasetus § 11-13. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.valvira.fi/documents/14444/261239/Asumisterveysasetuksen+soveltamisohje+osa+II.pdf/e414b4a5-b609-4106-9c33-5d3362ecd49a.
• Kuuloliitto 2017. Kuulolla työssä- viestintäkampanja. Melun vaikutukset. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.kuuloliitto.fi/wp-content/uploads/2017/09/Melun-vaikutukset.pdf.
• Valvira 2016. Melu. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.valvira.fi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/asumisterveys/melu
• Viestintä- ja liikenne ministeriö s.a. Melun aiheuttamat terveyshaitat. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://liikennejarjestelma.fi/melun-terveyshaitat-ja-mahdollisuudet-vahentaa-liikenteen-meluhaittoja/.
• Xprt environmental 2018. Pulsar nova. Model 41 and model 42. Sound levele meters. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.environmental-expert.com/products/pulsar-nova-model-41-and-42-sound-level-meters-270908
• Työterveyslaitos s.a. Melu. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyoymparisto/altisteet/melu/.