Ilmanvaihtojärjestelmän suhteellinen säätö sekä puhallinkäyrät (labraharjoitus 8)

Ilmanvaihtojärjestelmän suhteellinen säätö

Ottakaa ryhmänne kanssa selvää, mitä tarkoittaa ilmanvaihtojärjestelmän suhteellinen säätö sekä puhallinkäyrät. Miten suhteellinen säätö suoritetaan?

Päätelaitteiden säätäminen: simulaattori

1. Säätäkää ryhmänne kanssa liitteenä olevan Excel-taulukon kaikki päätelaitteet noin 150 l/s.

IV-mitoitus (150l/h)

Valitsimme referenssi arvoksi viimeisen haaran, ylimmän päätelaitteen. Tämän jälkeen säädimme viimeisen haaran kaikki päätelaitteet vastaamaan ylimmän päätelaitteen arvoa niin, että kaikkien viimeisen haaran päätelaiteiden ilmavirrat olivat samansuuruiset. (esim. 260l/h). Säätäminen tapahtui päätelaitekohtaista punaista arvoa säätämällä. Punaisen arvon muuttaminen vastaa päätelaitteen suuttimen auki-kiinni asennon säätämistä, mikä korreloi kyseisen päätelaitteen ilmavirran ja paine-eron kanssa. Samalla periaatteella kävimme läpi, kaikki muutkin haarat niin, että kaikissa päätelaitteissa oli noin sama arvo (esim. 260l/h). Sitten säädimme haarakohtaiset kokonaisilmavirrat samansuuruisiksi esim. 1300l/h (toiseksi alin rivi). Lopuksi säädimme koko järjestelmän kokonaisilmavirtaa alimman rivin päätelaitteen punaista arvoa muuttamalla. Tätä arvoa muutettiin kunnes haarakohtaiset ilmavirrat olivat noin 750l/h ja näin ollen myös päätelaitteiden ilmavirrat vastasivat haluttua n. 150l/h arvoa. Tämä onnistui, sillä jokainen haara ja päätelaite oli aluksi säädetty samansuuruisiksi suhteessa toisiinsa eli päätelaitteiden suhdeluvut olivat samansuuruiset keskenään. Lopuksi tarvitsi vain säätää koko järjestelmään syötettyä ilmavirtaa niin, että saavutetaan haluttu huonekohtainen arvo.

Ilmanvaihtokanaviston säätäminen

2. tehtävässä iv-labrassa oleva ilmanvaihtokanavisto säädetään seuraavilla säädöillä:

• olohuone (alakerta) 2 päätelaitetta 9 l/s (per päätelaite)
•  makuuhuoneet (yläkerta): 1. 12 l/s, 2. 7 l/s, 3. 9 l/s

Ilmanvaihtokanaviston säätö

Aluksi päätelaitteet avattiin maksimi asentoon (kokonaan auki) ja mittasimme ilmavirran ja paine-eron jokaisesta päätelaitteesta mittarilla. Mittarin pää tuli asettaa ilmavirran suuntaisesti putken sisään, noin 10cm syvyyteen, keskelle putkea. Mittarin letkut tuli olla mutkattomia. Mittarin pään asento vaikutti merkittävästi mitattuihin tuloksiin, joten oli tärkeää, että mittaus otetaan aina samalla tavalla eri päätelaitteista ja ohjeistuksen mukaisesti.

Otimme referenssi päätelaitteeksi OH2:n, sillä sen mitatun arvon ja suunnitellun arvon erotus oli pienin. Toisin sanoen sen suhdeluku oli lähinnä arvoa 1, päätelaitteiden alkusäädöillä. Tämän jälkeen säädimme Mh2: päätelaitetta pienemälle, jolloin K- kertoimen arvo muutui suuttimessa olevan taulukon mukaisesti. K-kertoimen muutos vaikuttaa kyseisen päätelaitteen suhdelukuun, jota pyrimme säätämään valitun referenssipäätelaitetta vastaavaksi (Oh2). Tämän jälkeen mittasimme uudelleen ilmavirran ja suhdeluvun samalle päätelaitteelle, tarvittaessa säädimme vielä päätelaitetta pienemmälle. Tätä toistimme, kunnes suhdeluvut päätelaitteen (Mh2) ja referenssi päätelaitteen (Oh2) kanssa olivat samansuuruiset. Näin toimimme myös muiden päätelaitteiden kanssa, kunnes kaikkien päätelaitteiden suhdeluvut olivat samansuuruiset referenssipäätelaitteen suhdeluvun kanssa (suhde2).

Kun suhdeluvut olivat päätelaitteiden välillä samansuuruiset, säädimme vielä kanaviston kokonaistuloilmavirran määrää moottorin tehoa säätämällä. Säädimme moottorin tehon niin, että referenssipäätelaitteen mitattattu arvo (mittaus3) ja suunniteltu arvo täsmäsivät. Koska suhdeluvut oltiin säädetty samansuuruisiksi, myös muiden päätelaitteiden mitatut tuloilmavirran arvot (mittaus3) muuttuivat oikean suuruisiksi suunniteltuihin arvoihin nähden.