Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2019.

Ilmanvaihtojärjestelmän suhteellinen säätö sekä puhallinkäyrät (labraharjoitus 8)

Kuva
Ilmanvaihtojärjestelmän suhteellinen säätö Ottakaa ryhmänne kanssa selvää, mitä tarkoittaa ilmanvaihtojärjestelmän suhteellinen säätö sekä puhallinkäyrät. Miten suhteellinen säätö suoritetaan? Päätelaitteiden säätäminen: simulaattori 1. Säätäkää ryhmänne kanssa liitteenä olevan Excel-taulukon kaikki päätelaitteet noin 150 l/s. IV-mitoitus (150l/h) Valitsimme referenssi arvoksi viimeisen haaran, ylimmän päätelaitteen. Tämän jälkeen säädimme viimeisen haaran kaikki päätelaitteet vastaamaan ylimmän päätelaitteen arvoa niin, että kaikkien viimeisen haaran päätelaiteiden ilmavirrat olivat samansuuruiset. (esim. 260l/h). Säätäminen tapahtui päätelaitekohtaista punaista arvoa säätämällä. Punaisen arvon muuttaminen vastaa päätelaitteen suuttimen auki-kiinni asennon säätämistä, mikä korreloi kyseisen päätelaitteen ilmavirran ja paine-eron kanssa. Samalla periaatteella kävimme läpi, kaikki muutkin haarat niin, että kaikissa päätelaitteissa oli noin sama arvo (esim. 260l/h). Si...

Ilmanjako ja ilmanjaon säätäminen (labraharjoitus 5)

Kuva
IV-LABRA HARJOITUS 5 Ryhmämme tutustui iv-labran ilmanvaihtokoneen ilmanjaon säätämiseen sekä mittaushuoneen eri ilmanjakotapoihin. Havainnollistimme  ilmanjakoa savukokeella. Savunkoneen tuottamalla savulla arvioimme tuloilman päätelaiteiden ilmavirtauksen heittopituuksia sekä ilmasuihkun muotoa. Tutkimme myös tuloilman eri lämpötilojen vaikutusta eri ilmanjako tavoissa.   Ilmanjakomenetelmät Ilmanjaolla on suuri merkitys huonetilan termiseen viihtyvyyteen. Ilmanvaihto voikin olla tasoltaan vain niin hyvä kuin ilmanjako. Ilmanjaon tulee toimia niin, että epäpuhtaudet eivät leviä laajasti, epäpuhtaudet poistuvat nopeasti, oleskeluvyöhykkeen ilma vaihtuu nopeasti ja ilmavirtaus epäpuhtauslähteistä on poistoilmalaitteita kohti. Tilailmastoinin ilmanjako luokitellaan seuraavilla periaatteilla: sekoittava -, syrjäyttävä - , laminaari-mäntävirtaus ilmanjako. Sekoittava ilmanvaihto on käytetyin ilmanvaihtotapa sekä tavanomaisissa huonetiloissa että teollisuudessa. Seko...

Talotekniikan iv-labran päätelaitteet (labraharjoitus 4)

Kuva
ILMANVAIHDON PÄÄTELAITTEET  Ilmanvaihdon päätelaiteet valitaan suunnitellun ilmanjako ja ilmanpoistomenetelmän mukaisesti. Huoneistokohtaisena poistoilmalaitteena käytettään yleensä poistoilmaventiiliä. Poistettavat ilmamäärät ovat yleensä pieniä ja poistoilmaventiilissä on ilmantilavuusvirran säätömahdollisuus.  Poistoilmaviran säätäminen tapahtuu muuttamalla keskikartion asentoa. Poistoilmaventtiilit tulee puhdistaa säännöllisesti. Asuinhuoneistossa puhdistaminen on suositeltavaa tehdä kaksi kertaa vuodessa. Puhdistaminen on asukkaan vastuulla.   https://www.youtube.com/watch?v=Fztou47Xk98    Poistoilmaventiilit                                                                                  Poistoilmaventiili       ...

Erilaiset lämmöntalteenotto ratkaisut (labraharjoitus 3)

Kuva
Erilaisia lämmöntalteenotto ratkaisuja Lämmön siirtymistä voi tapahtua johtu misen, säteilyn ja konvektion avulla . Ilmanvaihdon lämmöntalteenottoratkaisuissa käytetään hyväksi konvektio- ja johtumisperiaatteilla toimivia lämmönsiirtimiä. Johtumisessa lämpö siirtyy kiinteässä väliaineessa lämpimästä viileämpään päin. Lämmön siirtymistä nestemäisessä tai kaasumaisessa väliaineessa lämpötilaerojen aiheuttamien virtauksien mukana kutsutaan konvektioksi . Säteilyssä kiinteään aineeseen osuva sähkömagneettinen säteily muuttuu lämmöksi. Nestekiertoinen lämmöntalteenotto Nestekiertoisessa lämmöntalteenotossa lämpöä siirtyy poistoilmasta tuloilmaan. Lämmönvälittäjänä toimii jäätymätön neste (yleensä vesi, johon on lisätty jäätymisestoainetta, esim. glykolia, etyleeniä tai etanolia, tyypillinen pitoisuus n. 30%), joka kiertää kahden patterin väliä. Näistä toinen varastoi ja toinen luovuttaa lämpöä. Patterit valmistetaan yleensä kupariputkista ja alumiinilamelleista. Kupariputkiston y...

Ilmanvaihto ja äänitekniikka (labraharjoitus 7)

Kuva
Melu on epämiellyttäväksi tai häiritseväksi koettua ääntä. Melu on terveydelle haitallista, se aiheuttaa hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä ja heikentää keskittymiskykyä. Pitkäaikaisesti melu aiheuttaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin.  Melun kovuutta määritellään logaritmisella desibeliasteikolla ja jo kolmen desibelin (dB) lisäys kaksinkertaistaa äänenpainee. Korva kuitenkin kuulee äänen voimakkuuden kaksinkertaistuvan, kun äänentaso lisääntyy kymmenellä desibelillä. Alle 80 dB äänitasot ovat kuulolle vaarattomia.  Labraharjoituksessa 7 tutustuttiin melumittaukseen ja mittauslaitteistoon. Pohdimme harjoituksessa äänenvaimentimen vaikutusta ilmanvaihtolaitteiston aiheuttamaan meluun ja puhaltimien ja päätelaitteiden aiheuttamaa ääntä tai melua.  Aloitettiin labraharjoitus Norsonic Sound Analyse- mittarin kalibroinnilla. Melumittauksissa tulee käyttää tarkkuudeltaan ja toiminnoiltaan luotettavaa mittauslaitteistoa joka täyttää IEC 61672-1:2002 tai tätä v...

Ilmanvaihtokoneen lämmitysprosessin laskuharjoitus (labraharjoitus 2)

Kuva
Laskuharjouitus liittyen ilmanvaihtokoneen lämmitysprosessiin. Tarvittavat tiedot löydätte talotekniikan iv-laboratorion alakerran ilmanvaihtokoneen prosessikaaviosta. - 200 l/s - tuloilman lämpötilaero (8-6,3 °C) 1,7 °C  - Jälkilämmityspatteri (kaukolämpö) lämmittää huoneeseen menevän ilma on 18,4 °C - Poistoilman lämpötila 22,3 °C - Jälkilämmityspatterin jälkeen 16,8 °C - ulkolämpötila 6,4 °C ja kosteusprosentti 98 % - Nestekiertoinen lämmöntalteenotto 8,0 °C --> lämmittää ulkoilmaa vain 2 °C, (hyötysuhteen pitäisi olla parempi) asetuksissa säädetty 20 °C - Lämpötilasuhde 10 % --> pitäisi olla 55 % järjestelmässä on joku vikana 1. LTO-prosessi kuvattuna Mollier-diagrammilla: Mollier-diagrammissa on merkitty ulkoilman ominaisuudet numerolla 1, poistoilman ominaisuudet numerolla 2 ja tuloilman olosuhteet LTO:n jälkeen numerolla 3. 2. Lämmöntalteenoton lämmitystehon Q (kW) laskeminen kahdella eri tavalla; a)    Tuloilmapuoli V ...